Tuovi Hakulinen, TtT, dosentti, 21.11.2023
Vuonna 1944 perustettu Sairaanhoitajien koulutussäätiö (SHKS) on vuodesta 2000 lähtien myöntänyt Venny Snellmanin nimeä kantavan tunnustuspalkinnon uutta luovasta, rohkeasta ja tuloksellisesta toiminnasta hoitotyössä. Oli suuri kunnia saada tämä tunnustus vuosi sitten (SHKS 2022).
Tunnustuspalkinnon saanti rohkaisi minua kirjoittamaan aiempaa pontevammin terveydenhoitotyön edellytyksistä ajankohtana, jolloin hyvinvointialueilla tehdään ratkaisuja toiminnan tehostamiseksi sote-palveluissa. Blogikirjoitukset (11 kpl) poikivat mielipidekirjoituksia sanomalehtiin ja puheenvuoroja tieteellisiin aikakauslehtiin sekä some-julkaisuja.
Terveydenhoitotyön alkujuurille
Terveydenhoitotyön historiassa Venny Snellmanin nimi tulee esille eri yhteyksissä. Hän oli visionääri, joka toi terveydenhoitotyötä voimallisesti esille.
Venny Snellmania (1893–1966) pidetään sairaanhoitoalan, hoitotyön ja sairaanhoitajakoulutuksen uranuurtajana. Hän valmistui sairaanhoitajaksi vuonna 1917 Helsingin yleisen sairaalan sairaanhoitajakoulusta ja terveyssisareksi vuonna 1922 Lontoon Bedford Collegesta. Sen jälkeen hän toimi Mannerheimin Lastensuojeluliitossa (MLL) terveydenhuollon tarkastajana. Hänen tehtävänään oli kehittää terveydenhoitajien työtä. (Huhtela 2009, Punto 1991.)
Venny Snellman kutsuttiin suunnittelemaan terveyssisarkoulutusta ylihoitaja Sophie Mannerheimin ja lääkäri Arvo Ylpön kanssa. Syksyllä 1924 käynnistyikin ensimmäinen terveyssisarkoulutus erikoiskoulutuksena sairaanhoitajille. Venny Snellman toimi MLL:n järjestämän koulutuksen johtajana siihen asti, kunnes vuonna 1931 terveydenhoitajakoulutus siirtyi valtion järjestämäksi. (Huhtela 2009, Punto 1991.)
Vuodesta 1930 lähtien Venny Snellman toimi Lääkintöhallituksen sairaanhoitajatarkoulutuksen tarkastajana. Hän kehitti sairaanhoitajakoulutusta muun muassa tuomalla koulutussisällöksi terveydenhoidon näkökulmaa ja avohoitoa. Hän edisti myös oppikirjamateriaalin laadun kehittämistä ja käyttöönottoa. (Punto 1991.)
Neuvolapalvelujen toimintaedellytykset on turvattava
Terveydenhuoltolain (1326/2010) tavoitteiden joukossa on muun muassa perusterveydenhuollon toimintaedellytysten vahvistaminen ja väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertainen saatavuus, laatu ja potilasturvallisuus. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisissa tavoitteissa vuosille 2023-2026 perustason palvelujen toiminnan vahvistumisen lisäksi tavoitteena on kustannusten kasvun hidastuminen suhteessa palvelutarpeen kasvuun sekä painotuksen siirtyminen ennaltaehkäisevään työhön (STM 2022).
Edellä mainituista tavoitteista perusterveydenhuollon toimintaedellytysten ja ennaltaehkäisevän työn vahvistaminen sekä kustannusten kasvun hidastuminen kirvoittivat minua kirjoittamaan useampia blogeja neuvolapalvelujen näkökulmasta. Ydinviestinä näissä kirjoituksissani oli se, että korona-aikana rapautuneiden neuvolapalvelujen toimintaedellytyksiä tulee vahvistaa, jotta vältyttäisiin päätyminen kalliimpiin palveluihin. Yksi sote-palvelujen tavoitteista onkin toiminnan siirtäminen perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäisevään työhön kalliin erikoissairaanhoidon sijaan. Hyvinvointialueilla pyritään kustannusten kasvun hidastumiseen ja talouden tasapainottamiseen toimintaa tehostamalla. Häiriökysynnän ja hukan taklaaminen on järkevää, mutta laadukkaan toiminnan edellytyksiä karsimalla ei tehosteta toimintaa.
Nyt toiminnan tehokkuuteen pyritään lisäämällä digi- ja etäpalveluja. Neuvolapalveluissa ne soveltuvat parhaiten perhevalmennukseen, terveystarkastukseen valmistautumiseen esitietojen osalta ja täydentämään terveystarkastuksissa havaittua terveysneuvonnan, vanhempainohjauksen ja tuen lisätarvetta. Neuvolatoiminnan kivijalkaa, mahdollisuutta säännöllisissä terveystarkastuksissa tunnistaa varhain lasten ja vanhempien häiriöitä ja terveysriskejä, ei tule heikentää minkään vuoksi.
Neuvolassa lapsille annettavat rokotukset edellyttävät läsnätapaamisia. Rokottamisen lisäksi kasvokkain järjestetyissä terveystarkastuksissa seurataan lapsen kasvua ja kehitystä sekä edistetään koko perheen hyvinvointia. Näin toimien rokotustoiminnasta aiheutuvat kustannukset pysyvät matalina (Nieminen ym. 2022). Kansallisen lasten rokotusohjelman avulla saadaan aikaan vähintään 100 miljoonan euron säästö vuosittain tartuntatauteja torjuttaessa. Terveystarkastusten vähentäminen vaikeuttaisi rokotusohjelman toteuttamista ja voisi heikentää rokotuskattavuutta.
Rutiinimaisuus on kaukana määräaikaisista terveystarkastuksista, kun lähdetään selvittämään tarkastusten sisältöä toisin sanoen, mitä niissä tapahtuu. Terveystarkastukset koostuvat terveydentilan ja kehityksen seurannasta, riskitekijöiden ja häiriöiden tunnistamisesta sekä terveysneuvonnasta (ks. Riihonen ym. 2021), jolloin sisällöt muodostuvat yksilöllisiksi ja tarvelähtöisiksi. Kasvokkain järjestetyt, kiireettömät tapaamiset antavat mahdollisuuden yksilölliseen kohtaamiseen, tuen tarpeiden tunnistamiseen ja avun yhdessä räätälöintiin. (ks. Hakulinen & Hietanen-Peltola 2023.)
Keskeistä on varata vastaanotoille riittävästi aikaa. Nyt tarkastusaikoja on lähdetty kiristämään joillakin alueilla. Kiireen vuoksi toiminta ajautuu herkästi näennäiseksi, mikä lisää häiriökysyntää ja palvelujen ruuhkautumista – näistäkin kirjoitin. Terveystarkastusten määrällinen tarkastelu ei mielestäni kuvaa toiminnan tehokkuutta. Sitä kuvaavat esimerkiksi neuvonnalla aikaansaatu muutos terveyskäyttäytymisessä sekä riskitekijöiden, häiriöiden ja poikkeamien varhainen tunnistaminen ja tarvelähtöinen avun saanti.
Hoidon jatkuvuus on turvattava. Keskitetty ajanvaraus ei ole tukenut omaterveydenhoitaja- ja omalääkärimallia sekä tiimityötä. Perheet hyötyvät siitä, että sama terveydenhoitaja työskentelee sekä äitiys- että lastenneuvolassa. Tuttuus tukee kokonaiskuvan muodostumista perheen tilanteesta. Jatkuvuus edistää muun muassa hoidon laadun paranemista, säästää kustannuksia ja lisää asiakastyytyväisyyttä (Eskola ym. 2022). Se edistää myös alan pito- ja vetovoimaa.
Kirjoitin myös päätöksenteon ja toiminnan perustamisesta näyttöön. Erilaisiin hoitosuosituksiin (mm. Käypä hoito -suositukset ja Hotus-hoitosuositukset) ja tietokantoihin (mm. NEUKO, Lääkärin käsikirja) on koottu yhteen tutkimusnäyttöä. Niiden tavoitteena on parantaa hoitotyön laatua, ja yhtenäistää vaihtelevia käytäntöjä helposti päivitettävien, konkreettisten toimintaohjeiden avulla. Tähän tarvitaan koko organisaation sitoutumista. Toiminnan perustuminen näyttöön edistää dialogia ja jaettua päätöksentekoa.
Hyvinvointialueiden kannattaa kaikkina aikoina resursoida ennaltaehkäisevään toimintaan, jolloin saadaan hillittyä kustannuksia. Laadukkaan toiminnan edellytykset on turvattava neuvolapalveluissa. Unelmien neuvola -blogikirjoituksen lopussa todetaan seuraavasti: ”avaimet tulevaisuuden unelmien neuvolaan on jo olemassa. Tarvitaan vain rohkeutta tarttua tarjolla oleviin työkaluihin.” Venny Snellman puhuikin jo 1920-luvulla siipien kantavasta voimasta.
Vuoden 2023 tunnustuspalkinnon saaja julkistetaan 21.11.2023. Onnittelut uudelle Venny Snellman -tunnustuspalkinnon saajalle!
Lähteet
Eskola P, Tuompo W, Riekki M, T, Auvinen J. 2022. Hoidon jatkuvuusmalli: Omalääkäri 2.0 -selvityksen loppuraportti. STM Raportteja ja muistioita 17. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9884-1
Hakulinen T, Hietanen-Peltola M. 2023. Neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa yhdenvertaisuus ja yksilöllisyys eivät lyö toisiaan poskelle. Puheenvuoro. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2023, 60, 471-473.
Huhtela P. 2009. Sairaanhoitajien koulutuksen suunnittelu ja toteutus Suomessa vuosina 1945-1957. Terveyssisarkoulut – portti uusille ideoille. Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Acta Universitatis Ouluensis D Medica 1036. http://urn.fi/urn:isbn:9789514293221
Nieminen H, Hakulinen T, Puumalainen T, Sirén P, Palmu AA. 2022. Time and labour costs of preventive health care, including vaccinations, in Finnish child health clinics. Plos ONE 17(10): e0270835 https://doi.org/10.1371/journal.pone.0270835.
Punto A. 1991. Terveyssisarkoulutuksen ja terveyssisarten neuvontatoiminnan kehitys Suomessa vuosina 1912-1944. Väitöskirja, Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen laitos, Sairaanhoitajien koulutussäätiön julkaisu.
Riihonen R, Hakulinen T, Luomala S. 2021. ”Terveiden lasten tarkastamista” – mitä hyötyä neuvolapalveluista on? Katsaus. Duodecim 137(23), 2567-72. https://www.duodecimlehti.fi/duo16562
Sairaanhoitajien koulutussäätiö (SHKS) 2022. Vuoden 2022 Venny tunnustuspalkinto THL:n tutkimuspäällikkö, TtT, dosentti Tuovi Hakuliselle. Uutiset 22.11.2022. https://www.shks.fi/uutiset/vuoden-2022-venny-tunnustuspalkinto/
STM 2022. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet vuosille 2023-2026. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:18. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5427-4
Terveydenhuoltolaki 1326/2010. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326