Tuovi Hakulinen, TtT, dosentti 18.10.2024
Oli suuri ilo saada pitää esitys Pikkuvarpaat sananjalkapolulla -hankkeen kick-off-tilaisuudessa 19.9.24 Haminassa. Lukutaidon edistämisestä on todettu, että se on huokein keino kaventaa sosioekonomisia eroja yhteiskunnassa. Lukutaitoa pidetään kansalaistaitona, jonka meidän jokaisen tulee saavuttaa. Lukutaitoa ja -intoa on mahdollista edistää monin eri keinoin – tehokkaimmin yhteistyössä monen eri alan toimijan kanssa. Pikkuvarpaat sananjalkapolulla -hankkeen monialaisuus ilahduttaa minua suuresti.
Äidinkielen perusta luodaan lapsen varhaisvuosina. Vastasyntynyt kuulee varsin hyvin. Itse asiassa vauva kuulee raskauden puolivälistä alkaen ja tunnistaa synnyttyään vanhempiensa äänen. Tutkimusten mukaan vastasyntyneellä on valmiuksia tunnistaa oma äidinkielensä muiden kielten joukossa, kuten myös hänelle raskauden aikana luettuja loruja ja kuulemaansa musiikkia. Parin kuukauden iässä vauva ääntelee pieniä ynähdyksiä ja kurlutuksia, hymyilee ja haluaa seurustella. Ihmeellistä, eikö olekin?
Vauva onkin valmis vuorovaikutukseen heti syntymänsä jälkeen. Hän nauttii katseesta, kosketuksesta ja puheesta, vaikka ei vielä ymmärrä sanoja. Hän aistii aikuisen tunnetiloja muun muassa äänensävyistä, eleistä ja katseesta. Hyvä vuorovaikutusilmapiiri ennustaa lapsen suotuisaa kehitystä. Vastasyntynyt ei näe kovin tarkasti, mutta näkökyky kehittyy nopeasti. Tällöin vauva osaa kohdistaa katseensa ja on kiinnostunut kaikesta ympärillään.
Vauvalle loruilu, laulaminen ja ääneen lukeminen on palkitsevaa. On ihmettelyä ja hämmennystä, hymyilyä ja ääneen hekottelemista sekä innostumista vaikkapa sylissä pomppimisen keinoin. Nämä kaikki vaativat pysähtymistä, läsnäoloa ja keskittymistä vuorovaikutukseen vauvan kanssa. Ihan kuin aika pysähtyisi.
Kuvakirjaa katsoessa vauva alkaa neljän kuukauden iässä pikkuhiljaa tunnistaa kuvia ja on erittäin mielellään mukana leikissä, jossa hän saa näyttää lukijan mainitseman eläimen. Vauva nauttii onnistumisesta ja haluaa, että hänelle nimetään ympärillä olevia esineitä ja kirjoissa olevia kuvia. Iltasatu tyynnyttää vauvaa päivän touhuista ja uusista opituista asioista. Vauva haluaa kuulla saman lorun tai tarinan useampaan kertaan ja muistaa mainitut asiat. Taaperoiässä hän jopa korjaa vanhemman tekemät poikkeamat, esimerkiksi lyhennykset, tarinassa. Näinhän se menee, eikö niin?
Lapselle ääneen lukeminen, loruttelu ja tarinointi sekä laulaminen lisäävät lapsen sanavarastoa ja puheen kehitystä laajemminkin. Kirjat sisältävät arkipuhetta rikkaampaa sanastoa ja monimutkaisempia lauseita. Lapsi, jolle on luettu paljon, yleensä säilyttää lukemisen ilon. Lapsi pääsee mukaan tarinoihin, oppii samaistumisen taidon ja voi tarinoiden välityksellä tunnistaa tunteitaan. Lukeminen edistää lapsen kouluvalmiuksia ja koulussa pärjäämistä myöhemminkin. Kirja antaa mahdollisuuden lapselle ”kuivaharjoitella” monia arkisia elämäntilanteita. Koko perheen lukuharrastus kantaa jopa sukupolvelta toiselle. Vanhemman antama malli lukevasta aikuisesta välittyy lapselle.
Suomessa on monipuolisia lastenkirjoja. On mistä valita. Kirjastosta saa apua valintaan. Lukukeskus on vuodesta 2019 lähtien edistänyt Lukulahja lapselle -ohjelman kirjalahjan tarjoamista kaikille vauvaperheille neuvoloiden kautta. Kirjakassin sisältämä kuva- ja satukirja on käännetty 9 eri kielelle. Jokaisella lapsella on oikeus lukemiseen omalla äidinkielellään. Valtion budjettiin 2025 on sisällytetty Lukulahja lapselle -ohjelma, mikä mahdollistaa yhdenvertaisuuden vauvaperheissä. Kirjalahjan antaminen perheille sopii neuvolan rooliin erinomaisesti. Terveydenhoitajat ovat osana lapsen kielellisen kehityksen seurantaa painottaneet vanhemmille lapselle ääneen lukemisen merkitystä. Lapselle ääneen lukemisessa toteutuu kohtaaminen, aito vuorovaikutus ja yhdessäolo.
Lukutaidon edistämisessä tarvitaan monen eri tahon yhteistyötä. Varhaiskasvatuksen yhteistyö neuvolan kanssa on tärkeää kielen kehitykseen ja vuorovaikutukseen liittyvissä häiriöissä. Varhaiskasvatuksen satutuokiot tukevat lasten mielikuvitusta ja tunnetaitoja. Vierailut kirjastoon avartavat lasten maailmaa ja myös kannustavat vanhempia jatkamaan koko perheen lukuharrastusta.
Vanhempien ja lasten vuorovaikutuksen on todettu olevan runsaampaa ja sisällöllisesti laadukkaampaa silloin, kun luetaan painettua kirjaa verrattuna digitaalisiin materiaaleihin. Opittuaan lukemaan lapsi voi lukea ääneen vanhemmilleen ja sisaruksilleen. Tarinat herättävät keskustelua ja ruokkivat mielikuvitusta sekä lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Pikkuvarpaat sananjalkapolulla -hankkeen tavoitteena on luoda Kymenlaaksoon tehokas ja innostunut 0–4-vuotiaiden lukutaidon edistämisen verkosto, joka tavoittaa koko ikäluokan. Monialainen yhteistyö innovointitoiminnassa ja uusien toimintamallien kokeilussa lukutaidon edistämiseksi on tarpeen. Eri tahoilta vanhempien saama samansuuntainen tieto ja kannustus kantaa kauemmaksi kuin yksittäisen tahon tarjoama tieto. On hyvä jatkaa lukutaidon edistämistä monialaisessa yhteistyössä, innostuneena ja lukemisen maailmaan itsekin välillä uppoutuneena. Aito innostuneisuus lukutaidon edistämisessä koituu lasten ja perheiden hyvinvoinnin parhaaksi. Lukutaito ja -into ovat parasta perintöä lapselle.
Hyvää Satupäivää perjantaina 18.10!
Tämä blogikirjoitus on julkaistu 18.10. myös Pikkuvarpaat sananjalkapolulla -hankkeen nettisivuilla.