Tuovi Hakulinen, TtT, dosentti, 21.12.2023
Aikuisten vastuu lapsen hoidosta, turvallisuudesta ja vuorovaikutuksesta yhdistää erilaisia perhemuotoja ja -kulttuureja. Käytännössä jokainen vanhempi luo omannäköisensä vanhemmuuden ja perhekulttuurin. Lapsen syntymä merkitsee kasvuprosessia myös vanhemmille.
Puolisojen yhteenkuuluvuuden tunne on parisuhteen perusta, ja se luonnollisesti välittyy vanhemmuuteen ja koko perheen tunneilmapiiriin. Yhteenkuuluvuus näyttäytyy pyrkimyksenä yhdessäoloon, läheisyytenä ja myönteisenä vuorovaikutuksena. Yhteenkuuluvuudessa läsnä on myös puolisojen yksilöllisyys. (Hakulinen 2019).
Perhe on pienen lapsen tärkein kasvuympäristö. Lapsi tarvitsee hoitoa, läheisyyttä ja vuorovaikutusta turvallisen aikuisen kanssa. Vauvalle tärkeitä ovat katseet, hymyily ja puhe sekä kosketus. Molempien vanhempien aktiivinen, jaettu vanhemmuus tukee lapsen kehitystä, vanhempien jaksamista ja parisuhdetyytyväisyyttä. Vuorovaikutus ja kiintymyssuhde vahvistuvat lasta hoidettaessa.
Vauvan hoitaminen on palkitsevaa, mutta ajoittain raskastakin, koska vastasyntynyt on täysin riippuvainen vanhemmistaan, ja hakee ensimmäisinä kuukausina unirytmiään. Jaetussa vanhemmuudessa toinen voi välillä levätä toisen keskittyessä hoitamaan vauvaa vuorokaudenajasta riippumatta. Perheen säännöllinen vuorokausirytmi nopeuttaa lapsen vuorokausirytmin kehitystä.
Elämäntahtia on mahdollista hidastaa. Muutosjoustavuus eli resilienssi voi suojata vanhempia uupumukselta (Mikolajczak ym. 2023). Oman elämän yksilöllisiä pyrkimyksiä kannattaa vauvaperheessä jaksotella pidemmälle aikavälille kuunnellen omia voimavaroja. Kodin remonttia tai talon rakentamista, opiskelun aloittamista tai hurjaa harrastamistahtia on mahdollista rytmittää, mutta vauvan ja parisuhteen hoitoa ei tule siirtää myöhemmäksi.
Läheiset ja neuvola kannattaa ottaa mukaan keskusteluihin, jos ilmenee merkkejä uupumuksesta tai mielialan laskusta tai pinnan menettämisestä. Esimerkiksi lapsen uniongelmiin on saatavilla apua neuvolasta. Vanhempien kannattaa pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan ja pyytää ajoissa apua itselle ja koko perheelle. (Hakulinen ym. 2022.) Yhden vanhemman perheessä on tärkeää vahvistaa läheisten muodostamaa tukiverkostoa ja selvittää jo raskauden aikana järjestöjen lapsiperheille tarjoamaa tukea, jotta apua on saatavilla silloin, kun siihen on tarvetta.
Neuvolapalveluissa tuetaan lapsen suotuisaa kasvuympäristöä
Säännölliset tapaamiset neuvolassa luovat mahdollisuuksia yksilöllisille keskusteluille vanhempien kanssa (Hakulinen & Hietanen-Peltola 2023). Molempien vanhempien kiintymyssuhdetta lapseen tuetaan jo raskauden aikana. Lapsi on valmis vuorovaikutukseen syntymästään lähtien. Itseasiassa hän oppii tunnistamaan lähellä olevien aikuisten äänet jo ennen syntymäänsä (Mariani ym. 2023).
Perhevapaauudistus tukee molempien vanhempien aktiivista roolia lapsen hoidossa. Lasta hoitamalla aikuinen tutustuu lapseensa, ja kiintymys- ja vuorovaikutussuhde kantaa lapsen koko elämän. Jo äitiysneuvolan terveystarkastuksissa vanhemmille annetaan tietoa perhevapaista, ja heidän kanssaan keskustellaan perhevapaiden jakamisesta (Ojala & Juurakko 2022). Myös lapsen päivähoitomuodoista keskustellaan ja tarjotaan tietoa hyvissä ajoin (OPH 2023).
Neuvolassa keskustellaan vanhempien kanssa heidän omista lapsuudenajan kokemuksistaan ja siitä, millaisia vanhempia he itse haluaisivat olla. Neuvola tukee vanhempia kasvatustehtävässään. Myös parisuhteen hoidon tärkeyttä painotetaan raskauden aikana ja lapsen syntymän jälkeen. Vanhempia kannustetaan nauttimaan yhteisestä ajasta vauvan kanssa ja keskittymään kulloinkin meneillään olevaan hetkeen. Tavoitteeksi riittää riittävän hyvä vanhemmuus.
Lapsi tarvitsee hoidon lisäksi läheisyyttä, vuorovaikutusta ja rajojakin. Niitä saa ja pitääkin ”tuhlata” mielin määrin. Esimerkiksi perheen yhdessä ruokailu, yhteiset lukuhetket ja laulaminen sekä luontoretket ja muu perheliikunta ovat palkitsevia, koska ne vahvistavat vuorovaikutusta, yhteisiä kokemuksia ja kiintymyssuhdetta. Nämä kaikki toimivat puskureina ja suojaavina tekijöinä niinä aikoina, jolloin kuormittavia tekijöitä on tavallista enemmän.
Perheen yhteisestä ajasta kilpailee moni eri tekijä. Esimerkiksi älylaitteet vievät huomion aidosta vuorovaikutuksesta toisaalle, jos digiaikaa ei rajoiteta lainkaan. Perheenjäsenten yhdessä viettämän ajan vähäisyys ja kiireisyys nakertavat perheen sisäistä dynamiikkaa ja heijastuvat perheen tunneilmapiiriin. Päätös korjausliikkeestä perheen yhteisen ajan lisäämiseksi kannattaa.
Kouluikäinen lapsi ei tarvitse varsinaisia harrastuksia. Hän hyötyy aikuisten läsnäolosta ja heidän kanssaan touhuamisesta. Lapsi toistaa läsnäolon ja myönteisen vuorovaikutuksen kokemuksiaan myöhemmissä sosiaalisissa suhteissaan. Lapsi myös ottaa mallia vanhempiensa elämäntavoista kuten esimerkiksi terveystottumuksista (Hakulinen & Koivumäki 2022).
Joulu merkitsee useimmille vanhemmille joko ydinperheen tai laajennetun perheen piirissä vietettyä juhlaa. Yhdessäolo vahvistaa yhteenkuuluvuuden ja jatkuvuuden tunnetta, mutta voi myös tuoda erilaisia tunteita pintaan. Vauvaperheen joulu voi vallan hyvin poiketa perinteisistä jouluista, jos siihen on tarvetta. Omannäköistä joulua!
Lähteet
Hakulinen T. 2019. Vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen äitiys- ja lastenneuvolapalveluissa. Teoksessa Hakulinen T, Laajasalo T, Mäkelä J. (toim.) 2019. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen: Teoriasta käytäntöön. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ohjaus 2019:9, 20-29. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-357-1
Hakulinen T, Hietanen-Peltola M. 2023. Neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa yhdenvertaisuus ja yksilöllisyys eivät lyö toisiaan poskelle. Puheenvuoro. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2023, 60, 471-473.
Hakulinen T, Koivumäki T. 2022. Elämäntavoista keskustelu ja terveysneuvonta. NEUKO-tietokanta. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/nko/article/nla00087?toc=1112237
Hakulinen T, Uotila-Laine H, Koivumäki T. 2022. Perheen hyvinvointi ja voimavarat. NEUKO-tietokanta. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/nko/article/nla00088?toc=1112236
Mariani B, Nicoletti G, Barzon G, Ortiz Barajas MC ym. 2023. Prenatal experience with language shapes the brain. Science Advances 9 (47), https://doi.org/10.1126/sciadv.adj3524
Mikolajczak M, Aunola K, Sorkkila M, Roskam I. 2023. 15 years of parental burnout research: systematic review and agenda. Current Directions in Psychological Science 32(4), https://doi.org/10.1177/09637214221142777
Ojala E, Juurakko A. 2022. Perhevapaauudistus. NEUKO-tietokanta https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/nko/article/nla00106?toc=1112236
OPH 2023. Varhaiskasvatuksen ja neuvolan yhteistyö. Opetushallitus ja THL. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/varhaiskasvatuksen-ja-neuvolan-yhteistyo