Tuovi Hakulinen, TtT, dosentti, 15.2.2023
Väestön terveyden edistäminen on äitiys- ja lastenneuvolan keskeisenä tavoitteena. Kaikki perheet tarvitsevat tietoa, terveydentilan seurantaa ja tukea lapsen odotusaikana ja syntymän jälkeen. Osalla perheistä ongelmat edellyttävät tihennettyä terveysseurantaa ja ohjausta tarvittaviin muihin palveluihin. Neuvolapalvelut järjestetään yhdenvertaisesti kaikille ja myös kunkin asiakkaan yksilöllisten tarpeiden perusteella.
Neuvolalla on keskeinen rooli vanhempien mielenterveyden edistämisessä, häiriöiden varhaisessa tunnistamisessa, hoidossa ja hoitoon ohjaamisessa. Esimerkiksi vanhempien omat lapsuuden ajan haitalliset kokemukset (ACEs) vaikuttavat lapsen kehitykseen ja elämään myöhemminkin. Siirtymää sukupolvelta toiselle on todettu esimerkiksi mielenterveyden ongelmien ja päihteiden käytön sekä väkivallan suhteen. Lapsuusajan haitallisista kokemuksista keskustelu lisää itseymmärrystä ja motivaatiota käyttäytymismuutokseen. Vanhemmuuden taitoja ja lasta suojaavia tekijöitä vahvistamalla on mahdollista tukea koko perheen voimavaroja. (Tackling… 2023.)
Koronaepidemia rapautti neuvolan toimintaedellytyksiä
Keväällä 2020 koronaepidemiaan varautuminen käynnisti neuvoloissa terveystarkastuksien siirtämisen myöhemmin toteutettavaksi tai niiden jättämisen kokonaan tekemättä. Samaan aikaan asiakasperheiden tuen tarpeet kasvoivat, jolloin syntyi palveluvelkaa. Esimerkiksi laajojen terveystarkastusten tekemättä jättäminen johti siihen, että perheiden tuen tarpeet jäivät näkymättömiksi. Koronaepidemian alussa supistetut terveystarkastukset eivät vuoden 2021 tietojen mukaan olleet palautuneet epidemiaa edeltäneelle tasolle. Myös alueelliset erot terveystarkastusten järjestämisessä olivat isoja. (Mölläri ym. 2023.)
Vuoden 2021 henkilöstöresurssitietojen (Wiss ym. 2022) perusteella tiedämme, että neuvolan henkilöstövoimavarojen myönteinen kehitys ei enää jatkunut, vaan se taittui. Henkilöstön siirrot koronatehtäviin ja terveystarkastusten paikkaaminen johtivat palvelun ruuhkautumiseen. Sitä vielä pahensivat henkilöstön eläköityminen sekä alan veto- ja pitovoiman heikentyminen.
Omahoitajamalli on alkanut rapautua muun muassa henkilöstövajausten vuoksi. Perheen omahoitajan tilalla saattaa olla vaihtuvia ammattilaisia, joista kenellekään ei muodostu kokonaiskäsitystä perheen tilanteesta. Luottamuksen rakentaminen edellyttää yleensä tuttuutta ja useampia tapaamiskertoja. Esimerkiksi raskaus- ja vauva-ajan masennus ja ahdistuneisuus jäävät herkästi tunnistamatta, koska vanhemmat kokevat mielialasta kertomisen muutoinkin vaikeaksi.
Neuvolapalvelujen tehostamiseksi tarvitaan korjaustoimenpiteitä
Neuvolapalvelut eivät ole rikki, mutta korjaustoimenpiteille on tarvetta. Hyvinvointialueiden tulee turvata neuvolalle nykytilannetta paremmat toimintaedellytykset, keskeisimpinä henkilöstöresurssit. Päivitettävänä olevat henkilöstömitoitussuositukset eivät pelkästään riitä – tarvitaan henkilöstön rekrytointeja ja työolojen kehittämistä neuvolatoiminnan pito- ja vetovoiman palauttamiseksi. Riittävät henkilöstövoimavarat turvaavat hoidon jatkuvuutta ja omahoitajamallia sekä kokonaiskäsityksen saantia perheen tilanteesta. Hoidon jatkuvuus lisää työ- ja asiakastyytyväisyyttä sekä vähentää häiriökysyntää. Äitiys- ja lastenneuvolatyön yhdistelmätyö tukee tuttuutta ja varhaista tarvelähtöistä apua.
Hyvinvointialueilla on turvattava lakisääteiset terveystarkastukset. Huolellisesti toteutettu terveysseuranta mahdollistaa tuen tarpeiden tunnistamisen ja varhaisen auttamisen. Tapaamisiin varatun ajan tulee olla riittävä kiireettömään kohtaamiseen. Tarkastuksissa tulee olla aikaa ottaa puheeksi lapsuusajan haitallisia kokemuksia (esim. väkivalta, päihteiden riskikäyttö perheessä), jolloin on mahdollista katkaista ongelmien siirtyminen sukupolvelta toiselle. Neuvolan lisäseurantaa ja ohjausta muihin palveluihin tulee olla mahdollista järjestää tarpeen mukaan.
Neuvolassa kohdataan aiempaa enemmän kulttuurista moninaisuutta ja perheiden monimuotoisia ongelmia. Sodan kokeneet lapset ja heidän vanhempansa tarvitsevat välitöntä apua. Alueellisten hoito- ja palveluketjujen kehittämiselle ja arvioinnille on tarvetta. Traumatietoisuus ja lapsuuden ajan haitalliset kokemukset (ACEs) ovat aihealueita, joista neuvolahenkilöstön lisäksi myös moniammatilliset yhteistyöverkostot tarvitsevat ajantasaista tietoa.
Neuvolapalveluihin investoimalla edistetään väestöterveyttä. Lasten ja heidän vanhempiensa yhdenvertaiselle terveyden edistämiselle neuvolapalvelut tarjoavat erinomaisen kivijalan. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi neuvolan tulee pystyä tavoittamaan edelleen kaikki perheet, ehkäisemään häiriöitä ja tunnistamaan tuen tarpeet varhain sekä tarjoamaan apua ja hoitoa perheen yksilöllisten tarpeiden perusteella. Sote-uudistuksessa yhtenä keskeisenä tavoitteena on painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisyyn – sen aika on juuri nyt.
Lisätietoa
Mölläri K, Hauhio N, Hakulinen T, Hietanen-Peltola M. 2023. Terveystarkastusten ja muiden käyntien toteumat äitiys- ja lastenneuvolassa vuonna 2021 sekä kouluterveydenhuollossa lukuvuonna 2021-2022. Lasten ja nuorten terveystarkastuksia tehdään edelleen vähemmän kuin ennen koronaepidemian alkua. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilastoraportti 4/2023.
Tackling adverse childhood experiences (ACEs). State of the art and options for actions. 2023. GIG Cymru NHS Wales, World Health Organization Collaboration Centre on Investment for Health and Well-being, PHI Liverpool John Moores University, WHO European Region.
Wiss K, Hakulinen T, Hietanen-Peltola M, Jahnukainen J, Saaristo V. 2022. Äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstövoimavarat 2004-2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tutkimuksesta tiiviisti 60/2022.
