Tuovi Hakulinen, TtT, dosentti, 23.4.2023
Lapsiperheiden vanhemmista 13 % koki uupumuksen oireita vähintään viikoittain vuonna 2018. Koronapandemian aikana oireita koki noin 30 % vanhemmista (Sorkkila ym. 2022). Kansainvälisten vertailujen mukaan Suomessa vanhemmat olivat uupuneimpien vanhempien joukossa (seitsemäntenä 42 maasta) PBA-uupumusseulan (Parental Burnout Assessment) pistemäärien perusteella (Roskam ym. 2021). Tutkimuksen mukaan yksilökeskeisyys selitti vanhempien uupumusta enemmän kuin maiden muut kulttuuriset arvot tai maiden väliset taloudelliset erot tai yksilöihin ja perheisiin liittyvät taustatekijät.
Vanhempien uupumukseen lienee monia eri syitä. Lapsiperheissä uupumusta aiheuttavia tekijöitä ovat muun muussa ulkoapäin tulevat vaatimukset ja suorituskeskeisyys vanhemmuudessa, riittämätön uni, raskaus- ja vauva-ajan masennus, huoli vauvan terveydentilasta, parisuhdeongelmat, taloudelliset huolet, työttömyys ja vanhemman omat lapsuuden ajan haitalliset kokemukset (ACEs). Vanhemman uupumus heikentää vuorovaikutusta perheessä ja lisää riskiä päihteiden käytölle, lapsen kaltoinkohtelulle ja lähisuhdeväkivallalle.
Vanhempien uupumukseen on monia eri syitä ja myös monia keinoja auttaa
Vanhempi ei voi koskaan täysin valmistautua vanhemmuuteen. Lapsen syntymä tuo mukanaan erilaisia muutoksia elämään. Vauva on syntyessään täysin riippuvainen hoitajastaan, jolloin vanhemman oma aika ja myös parisuhdeaika jäävät vähälle. Vauvan hoito on kokopäivätoimista, palkitsevaa, mutta ajoittain raskastakin. Siksi vanhempia neuvotaan vahvistamaan sosiaalista verkostoaan jo raskauden aikana. Tämä madaltaa kynnystä pyytää lastenhoitoapua tarvittaessa.
Vauvan unen tarve on suurimmillaan heti syntymän jälkeen. Vastasyntyneellä ei kuitenkaan ole vuorokausirytmiä, hän tarvitsee ravintoa ja hoivaa myös yöllä. Ensimmäisinä viikkoina lasta hoivaavaa vanhempaa neuvotaan nukkumaan niin sanotusti lapsentahtisesti. Äskettäin synnyttänyt voi tarvita lepoa ja unta palautuakseen synnytyksestä. Uni on kaikkien ja kaiken ikäisten aivoille välttämätön huoltotauko.
Vastasyntyneen turvallisin paikka on nukkua samassa huoneessa vanhempiensa kanssa, mutta eri sängyssä. Järjestely helpottaa vauvan hoitoa yöllä. Ruokinnan tai vauvan tyynnyttelyn yhteydessä yölliset hoitotoimet tehdään ääneti ja hämärässä, jotta vauva jatkaisi untaan välittömästi ruokinnan jälkeen. Alusta alkaen kannattaa opetella säännölliseen päivä- ja iltarytmiin lapsen kanssa.
Myös taaperoikäiselle yöheräilyt ovat tavallisia. Lapsen uni asettuu yleensä raiteilleen kahden vuoden iässä. Vanhempia kannustetaan edelleenkin vuorottelemaan vauvan hoidossa yöllä, jotta toinen vanhempi saa välillä levätä. Läheisiltä ja ystäviltä kannattaa pyytää apua oman jaksamisen tueksi.
Jos vanhemmalla on huoli lapsen terveydentilasta, itkuisuudesta ja yöheräilyistä, on tärkeää ottaa asia puheeksi neuvolassa. Tällöin on mahdollista järjestää lapselle tarvittaessa lisäseurantaa tai lähettää hänet jatkotutkimuksiin. Lapselle on mahdollista opettaa unirytmi niin sanotussa unikoulussa.
Lapsen terveyden ja kasvun seurannan lisäksi vanhempien jaksaminen ja vointi ovat keskeisiä aiheita neuvolakäynneillä. Uupumuksen juurisyistä keskustellaan vanhempien kanssa ja mietitään heidän kanssaan tarvittavia toimia. Kotiin on mahdollista järjestää perhetyöntekijä apua tai lapsiperheen kotiapua, jotta vanhempi voi levätä tai lähteä vaikkapa lenkille. Myös järjestöt tarjoavat lastenhoitoapua.
Uupumisen taustalla voi olla parisuhteen tyytymättömyyttä. Ylikuormittumista voi aiheuttaa se, että kotityöt ja lapsenhoito eivät jakaudu tasapuolisesti perheessä tai vain toisella vanhemmalla on omaa aikaa ja harrastuksia. Molempien vanhempien aktiivinen vanhemmuus tukee lapsen kehitystä sekä parisuhdetyytyväisyyttä. Työn ja perheen yhteensovittaminen ei ole kitkatonta.
Lapsen syntymä voi tuoda vanhemmalle mieleen omia lapsuuden ajan haitallisia kokemuksia, (esim. kaltoinkohtelu ja lähisuhdeväkivalta) ja muita traumakokemuksia, jotka nakertavat pärjäämisen tunnetta vanhempana. Asioista keskustelu auttaa ymmärtämään sen, että omassa vanhemmuudessaan voi toimia toisin. Neuvolassa käydään keskustelua vanhempien omista lapsuuden ajan kokemuksista. Armollisuus ja ymmärrys itseä kohtaan mahdollistaa muutoksen, jolloin saadaan katkottua sukupolvelta toiselle siirtyviä ketjuja.
Vanhemman uupumus voi johtua raskaus- ja vauva-ajan masennuksesta ja ahdistuneisuudesta. Masennukseen sairastuu 10-20 % vanhemmista, sekä äideistä että isistä. Masennus voi olla lievää, keskivaikeaa tai vaikeaa. Lievä mielialan lasku synnytyksen jälkeen on yleistä ja johtuu hormonaalisista muutoksista ja menee yleensä itsestään ohi. Neuvolassa annetaan vanhemmille tietoa muun muassa masennuksen syistä, ehkäisystä ja hoidosta.
Uupumusta kannattaa seuloa neuvolassa kaikilta pienten lasten vanhemmilta
Vanhempien vointi ja mieliala ovat tärkeitä keskusteluaiheita sekä äitiys- että lastenneuvolassa. Terveelliset elintavat ovat välttämättömiä uupumuksen sekä lievänkin masennuksen ehkäisyssä ja varhaisessa hoidossa. Esimerkiksi liikunnan tehosta psykologisen kuormituksen, lievän ja keskivaikean masennuksen sekä ahdistuneisuuden hoidossa on tuoretta tutkimusnäyttöä (Singh ym. 2022). Neuvolassa seulotaan masennusta ja ahdistuneisuutta, jotta tuki ja muu hoito voidaan käynnistää varhain. Puolison tuen lisäksi erilaisista ryhmistä saatu vertaistuki on tärkeää. Kotiin viety apu antaa mahdollisuuden levätä ja kerätä voimia.
Neuvoloiden kannattaisi ottaa käyttöön Jyväskylän yliopistolla kehitetty (Aunola ym. 2020) Vanhemmuuden uupumusseula (VAU). Seula koostuu viidestä kysymyksestä. Sen avulla on mahdollista tunnistaa luotettavasti riskissä olevat vanhemmat ja suunnitella tarvittavat tukitoimet yhteistyössä vanhempien kanssa.
On ilmiselvää, että nykyisin vanhemmat panostavat vanhemmuuteen aiempaa enemmän. Neuvolan on tärkeää välittää vanhemmille viestiä: täydellisyyteen pyrkiminen vanhempana uuvuttaa – riittävän hyvä vanhemmuus riittää.
Lisätietoa
Aunola K, Sorkkila M, Tolvanen A. 2020. Validity of the Finnish version of the Parental Burnout Assessment (PBA). Scandinavian Journal of Psychology 202. https://doi.org/10.1111/sjop.12654
Roskam I, Aguiar J, Akgun E ym. 2021. Parental burnout around the globe: a 42-Country Study. Affective Science 2021, 2: 58–79 https://doi.org/10.1007/s42761-020-00028-4
Singh B, Olds T, Curtis R ym. 2022. Effectiveness of physical activity interventions for improving depression, anxiety and distress: an overview of systematic reviews. Br J Sports Med doi:10.1136/ bjsports-2022-106195.
Sorkkila M, Panula V, Ylisaukko-oja S. 2022. Vanhemmuuden uupumus oli riski lasten hyvinvoinnille ja lasten oikeuksien toteutumiselle korona-aikana. Kasvun tuki aikakauslehti 2, 40-44. https://kasvuntuki.fi/aikakauslehti/julkaisut/kasvun-tuki-aikakauslehti-22022/sorkkila
