Tuovi Hakulinen, TtT, dosentti, 8.9.2023
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman 20.6.2023 toimenpiteisiin on kirjattu seuraavasti: ”Muutetaan muun muassa terveydenhuoltolakia ja ennaltaehkäisevän työn asetusta. Osa terveystarkastuksista voidaan toteuttaa ensisijaisesti sähköisesti. Rutiininomaisia säädettyjä terveystarkastuksia vähennetään sekä tarkastuksia ja palveluja kohdennetaan yksilöllisen tarpeen mukaan.”
Edellä mainittu asetus säätää neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (VNA 338/2011). Pohdiskelen blogissani digitalisaation ja sähköisten palvelujen roolia perheiden yksilöllisissä terveystarkastuksissa, niihin sisältyvässä rokotustoiminnassa ja terveysneuvonnassa.
Digitalisaatio ja sähköiset palvelut täydentävät neuvolatoimintaa
Sähköiset palvelut soveltuvat erinomaisesti tiedon välittämiseen vanhemmilta neuvolahenkilöstölle ja henkilöstöltä vanhemmille. Toimiva esimerkki tästä on 1,5-vuotiaan lapsen laajan terveystarkastuksen esitietolomake. Sähköiset palvelut soveltuvat myös erinomaisesti syventämään vastaanotolla käynnistynyttä terveysneuvontaa, kuten esimerkiksi ravitsemusneuvontaa ja hallituksen ohjelmassa (2023) mainittua perheliikuntaneuvontaa.
Koronapandemian aikana perhevalmennus siirrettiin monilla alueilla ryhmätapaamisista etätapaamisiksi. Palaute vanhemmilta on ollut kahtalaista: ”Säästyi aikaa, mutta ryhmäytyminen ja sosiaalinen tuki heikentyivät.” Perhevalmennus kannattaisikin jatkossa järjestää molemmilla tavoilla hybridinä, koska perheet hyötyisivät erilaisista järjestämismuodoista. Sähköisiä palveluja kannattaisi edelleen kehittää vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistamiseksi.
Digipalveluja on hyödynnetty muun muassa vanhempien taitojen vahvistamisessa, jotta he pystyvät tukemaan lastaan, jolla on todettu neuvolan seulonnassa käyttäytymisongelmia. Lapsuusiän käytöshäiriöiden riksi on mahdollista tunnistaa jo ennen kouluikää. Toiminta on osoittautunut vaikuttavaksi (mm. Sourander ym. 2018), ja se kannattaisi levittää kaikkiin neuvoloihin.
Raskaus- ja vauva-ajan masennusta tai ahdistuneisuuden häiriöissä on vanhemmille kehitetty erilaisia digitaalisen tuen muotoja. Tällaisia ovat muun muassa ajantasainen tieto, psykososiaalinen tuki ja nettiterapia. Digitaalisen tuen vaikuttavuudesta tarvitaan lisätietoa.
Lasten kansallinen rokotusohjelma toteutuu terveystarkastusten yhteydessä
Sähköisistä palveluista ei ole ensisijaisesti korvaamaan niitä neuvolan terveystarkastuksia, joihin sisältyy lapsen rokottaminen. Lasten kansallinen rokotusohjelma toteutetaan pääasiassa lastenneuvolassa. Lapsi saa neuvola-aikana terveystarkastuksissa rokotteen 12 tartuntatautia vastaan. Rokotusaikataulu on laadittu siten, että saavutetaan riittävä suojateho oikeaan aikaan mahdollisimman vähillä rokoteannoksilla ja haittavaikutuksilla. (Elonsalo ym. 2023.) Neuvoloilla on pitkä perinne ja toimivat prosessit rokotustoiminnassa.
Kansallinen rokotusohjelma perustuu tutkimusnäyttöön rokotteiden terveysvaikutuksista ja kustannusvaikuttavuudesta. Rokotusohjelman arvioidaan säästävän yhteiskunnan kustannuksia vähintään 100 miljoonaa euroa joka vuosi (Rokotustoiminnan kehittämistä selvittäneen työryhmän loppuraportti 2019). Kansainvälisessä arvioinnissa Suomen korkeaa rokotuskattavuutta pidetään neuvoloiden ansiona (WHO 2017). Neuvoloiden terveystarkastusten yhteydessä rokotustoiminnasta aiheutuneet kulut ovat alhaisia (Nieminen ym. 2022).
Lasten terveystarkastuksen ensisijainen korvaaminen etäpalveluna ei toimisi laajalti
Imeväisikäisten lasten tihennettyihin terveystarkastuksiin, vähintään yhdeksän ennen lapsen ensimmäistä ikävuotta, on päädytty rokotusten lisäksi myös sen vuoksi, että lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana kehityshaasteita on paljon. Esimerkiksi ravitsemukseen, näön ja kuulon, puheenkehityksen, varhaisen vuorovaikutuksen ja motorisen kehityksen häiriöt on tunnistettava mahdollisimman varhain. Viive avun saannissa voi pahentaa ongelmia ja lisätä kustannuksia. Toiminta on tehokkainta ja huokeinta silloin, kun ongelmiin päästään käsiksi viiveettä. Imeväisikäisen lapsen kasvun ja kehityksen huolellinen seuranta vastaanotolla on välttämätöntä.
Taaperoikäisille lapsille järjestetään vähintään kaksi terveystarkastusta. Kahden ikävuoden jälkeen leikki- ja esikouluikäisille järjestetään terveystarkastus kerran vuodessa syntymäpäivän tienoilla. En pysty valitsemaan lasten ikäryhmää, jossa terveystarkastus toteutettaisiin ensisijaisesti sähköisesti.
Syntyvyys on vähentynyt. Lisääntymisterveyden ja hedelmällisyystietoisuuden edistämiseksi kannattaisi raskautta suunnitteleville tarvittaessa järjestää vastaanottokäynti neuvolaan tai vähintäänkin etätapaaminen. Investoinnit ennaltaehkäiseviin perhepalveluihin, kuten neuvolaan, lisäisivät vaikuttavuutta ja osoittaisivat aitoa välittämistä lapsiperheistä.
Terveystarkastusten sisällöt ovat yksilöllisiä ja tukea myös kohdennetaan tarvelähtöisesti
Neuvolan terveystarkastukset eivät ole rutiininomaisia, koska tarkastusten sisällöt vaihtelevat perheiden yksilöllisten tuen tarpeiden perusteella. Keskustelun painopisteet, neuvonta ja muu tuki sekä jatkosuunnitelmat räätälöidään tarvelähtöisesti. Terveystarkastusten runko-ohjelma antaa vaikutelman rutiininomaisesta toiminnasta. Tarkastusten minimimäärä tukee väetön yhdenvertaisuutta palvelujen saannissa, hoidon jatkuvuutta ja tuttuutta. Terveystarkastukset muodostavat neuvolatoiminnan kivijalan, koska ne mahdollistavat lapsen ja perheen tuen tarpeiden tunnistamisen (mm. Poutiainen ym. 2016). Näin perheille voidaan järjestää yksilöllisesti lisäkäyntejä neuvolaan tai muuta tarvittavaa tukea.
Universaaleissa neuvolapalveluissa tavoitetaan lähes kaikki lasta odottavat ja alle kouluikäiset lapset vanhempineen. Tämä on erityinen vahvuus järjestelmässämme. Uusissa elämäntilanteissa, kuten esimerkiksi ensimmäisen lapsen odotusaikana, tulevat vanhemmat eivät tunnista raskausajan hälyttäviä merkkejä, jolloin olisi käännyttävä terveydenhuollon puoleen. Terveys- ja hyvinvointierojen keskeiset taustatekijät ovat tiedossa, mutta se ei taida riittää. Käytännössä perhetilanne voi kärjistyä riippumatta perheen sosioekonomisesta asemasta tai asuinympäristöstä. Kukaan ei voi taata kenellekään tasaista ja onnentäyteistä elämänpolkua.
Tiedossa on sekin, että kuormittavissa elämäntilanteissa vanhemmilla (esim. vanhempien eroaminen) ei välttämättä ole voimavaroja hakeutua avun piiriin lapsen kehitykseen liittyvissä huolissa. Tällöin avunsaantiin saattaa tulla kohtalokas viive. Yksilöllistä tukea tarvitsevien raskaana olevien, lasten ja heidän perheensä tavoittaminen muulla tavoin kuin neuvoloiden kautta on hankalaa.
Myös neuvolan tulee seurata aikaansa; digitalisaatio ja sähköiset palvelut soveltuvat täydentämään ja tukemaan kasvokkain järjestettyjä terveystarkastuksia.
Lähteitä
Elonsalo U, Pitkänen S, Pekkanen E, Strömberg N, Leino T, Kontio M, Nohynek H. 2023. Neuvolaikäisen rokotusopas. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-051-4
Nieminen H, Hakulinen T, Puumalainen T, Sirén P & Palmu AA. Time and labour costs of preventive health care, including vaccinations, in Finnish child health clinics. Plos ONE 17(10): e0270835 https://doi.org/10.1371/journal.pone.0270835.
Poutiainen H, Hakulinen T, Mäki P & Laatikainen T. 2016. Family characteristics and parents’ and children’s health behaviour as reasons of public health nurses’ concerns at children’s health examinations. International Journal of Nursing Practice, doi:10.1111/ijn.12478.
Riihonen R, Hakulinen T, Luomala S. 2021. ”Terveiden lasten tarkastamista” – mitä hyötyä neuvolapalveluista on? Duodecim, Katsaus, 2021, 137(23), 2567-72.
Rokotustoiminnan kehittämistä selvittäneen työryhmän loppuraportti. 2019. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019: 39. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4074-1
Sourander A, McGrath P, Ristkari T, Cunningham C, Huttunen J, Hinkka-Yli-Salomäki S, Kurki M, Lingley-Pottie P. 2018. Two-year Follow-Up of Internet and Telephone Assisted Parent Training for Disruptive Behavior at Age 4. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 57(9):658–668.e1.
Terveydenhuoltolaki 1326/2010. www.finlex.fi
Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8
Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. VNA 338/2011. www.finlex.fi
WHO 2017. Joint external evaluation of IHR core capacities of the Republic of Finland 2017. Mission report: March 2017. World Health Organization WHO https://www.who.int/publications/i/item/WHO-WHE-CPI-2017.24-report