Tuovi Hakulinen, TtT, dosentti ja Päivikki Koponen, TtT, dosentti, johtava asiantuntija, THL 25.1.2024
Keisarileikkauksien eli sektioiden määrä on kasvanut viime vuosina Suomessa (HS 19.1.). Yhtenä syynä sektioihin pidetään synnytyspelkoa, jota esiintyy aiempaa enemmän tai tuodaan herkemmin esille. HS mielipiteessä 23.1. Laura Sandström kirjoitti, että kätilöt ovat avainasemassa synnytyspelon lievittämisessä. Olemme hänen kanssaan tästä samaa mieltä, mutta kätilöiden lisäksi keskeisessä asemassa ovat ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvoloissa sekä äitiys- ja lastenneuvolassa toimivat terveydenhoitajat ja lääkärit.
WHO:n suositukset ja muiden maiden kokemukset on tärkeä suhteuttaa suomalaiseen palvelujärjestelmään. Käytännössä olisi erittäin hankalaa tai jopa mahdotonta varmistaa, että neuvolassa työskentelevä kätilö hoitaisi myös synnytyksen, etenkään tilanteessa, jossa synnytyksiä on keskitetty tai edelleen keskitetään yhä harvempiin sairaaloihin ja pidempien matkojen päähän.
On valitettavaa, että kaikki synnytyssairaalat eivät enää tarjoa raskaana oleville synnytysvalmennusta ja vierailua tai etäpalveluja, joissa olisi mahdollisuus keskustella myös synnytyksiä hoitavien kätilöiden kanssa. Neuvolan perhevalmennus (Hakulinen ym. 2021) sisältää parhaimmillaan tietoa ja keskusteluja synnytyksestä ja monista muista aiheista, kuten esimerkiksi synnytyksestä toipuminen, vauvanhoito, imetys ja vanhemmuus. Viime vuosina neuvoloiden niukat resurssit ovat kuitenkin rajoittaneet myös perhevalmennuksen vuorovaikutteisuutta sekä neuvoloiden ja synnytyssairaaloiden yhteistä valmennuskokonaisuutta. On tärkeä muistaa, että raskauden aikana valmistaudutaan laajemminkin vanhemmuuteen, ei vain synnytykseen.
Tutkimustiedon mukaan perheet hyötyvät neuvolapalvelujen yhdistelmästä, jossa äitiysneuvolan ensikäynnillä käynnistynyt vuorovaikutussuhde tutun terveydenhoitajan kanssa voi parhaimmillaan kestää siihen saakka, kunnes lapsi menee kouluun. (Hakulinen & Koponen 2023.)
Neuvoloiden ja synnytyssairaaloiden henkilöstöresursseista on huolehdittava laadukkaan hoitotyön turvaamiseksi. Kiire neuvoloissa ja synnytyssairaaloissa heikentää aitoa kohtaamista ja luottamusta myös peloista keskusteluun (Silvan & Airo 2022). On tärkeää, että synnytyskokemuksista keskustellaan kaikkien synnyttäneiden sekä synnytyksessä läsnä olleiden puolisojen tai muiden läheisten kanssa. Tämä keskustelu tulee käydä synnytyssairaalassa ja sitä tulee jatkaa neuvolassa. Kiireettömyys ja aito kohtaaminen lisäävät ymmärrystä, osallistumista ja huojentavat huolia ja pelkoja.
Yksilöllinen kohtaaminen ja perhekeskeisyys ovat keinoja vähentää synnytyspelkoja. OECD:n vuoden 2023 tilastotietojen valossa Suomi on turvallisimpien maiden joukossa olla raskaana, synnyttää ja syntyä. Syntyvyyden kasvattamiseksi tarvitsemme tekoja sekä raskauden aikaisen tuen, synnytysten hoidon, että vanhemmuuden tuen kehittämiseen moniammatillisessa yhteistyössä, mutta ensisijaisesti perheiden odotuksia, toiveita ja kokemuksia kuullen.
Lähteet
Hakulinen T, Koponen P. 2023. Neuvolapalvelujen jatkuvuus tukee perhekeskeistä vanhemmuutta. Puheenvuoro. Kasvun tuki -aikakauslehti 2/2023, 73-77.
Hakulinen T, Antila K, Korpilahti U. 2021. Neuvolan perhevalmennus. Terveysportti, NEUKO-tietokanta. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/nko/article/nla00007?toc=1112236
OECD 2023. Infant mortality rates (indicator). (luettu 24.1.2024) doi: 10.1787/83dea506-en
Silvan E, Airo R. 2022. Synnytyspelko. Terveysportti, NEUKO-tietokanta. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/nko/article/nla00102?toc=1112236