Tuovi Hakulinen, TtT, dosentti, 21.5.2023
Neuvolan terveystarkastuksissa lasten vanhempien kanssa keskustellaan esimerkiksi vanhemmuudesta sekä koko perheen terveystottumuksista ja hyvinvoinnista. Jo kysymys, ”kuinka voit?” tai ”miten jaksat?” voi avata ovet syvälliselle keskustelulle. Keskustelut rakentuvat yksilöllisistä tarinoista, kokemuksista ja tuen tarpeista sekä niihin vastaamisesta yhdessä sovituin keinoin.
Voimaannuttava vuorovaikutus koostuu aktiivisesta kuuntelusta ja vastavuoroisesta keskustelusta sekä voimavarojen vahvistamisesta (Absetz 2022). Voimaantuminen on yksilön kykyä tunnistaa, ottaa käyttöön ja vahvistaa omia vahvuuksiaan. Yksilön voimavarat voivat myös vahvistua ulkopuolisen tuen avulla.
Vastavuoroinen keskustelu ja psykososiaalinen tuki
Kokemusten ja tunteiden läpikäyminen keskustelemalla on tärkeää, missä iässä ja mistä syistä tahansa. Kaikilla on elämässä ilon- ja huolenaiheita sekä vastoinkäymisiä. Ensimmäistä lastaan odottavat ja lapsen saaneet vanhemmat tuntevat ajoittain epävarmuutta niin raskauteen kuin lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä asioissa.
Neuvolasta on saatavilla tietoa ja tukea kaikille lasta odottaville ja vanhemmille lapsen eri ikäkausina. Vanhemmat ovat tuoneet esille ajantasaisen tiedon tarpeen. Neuvontaa helpottamaan on Terveysporttiin laadittu NEUKO-tietokanta (THL 2022), jonne on koottu äitiys- ja lastenneuvolan ammattilaisten käyttöön uusinta näyttöön perustuvaa tietoa muun muassa terveystarkastuksiin sisältyvästä neuvonnasta ja perheen voimavarojen vahvistamisesta. Kaikilla on tietokantaan avoin, maksuton pääsy.
Vanhempien kanssa terveystarkastuksissa keskusteltaessa on psykososiaalisten tekijöiden (minäpystyvyys, koettu stressi ja sosiaalinen tuki) huomioiminen tärkeää, koska niihin on mahdollista vaikuttaa. Pystyvyyden tunne vanhempana lisääntyy lasta hoitamalla ja siihen lapsen molempia vanhempia kannustetaankin lapsen syntymästä lähtien.
Keskustelu vanhempien kanssa heidän omasta lapsuudestaan voi tuoda esille lapsuuden ajan haitallisia kokemuksia (Advanced Childhood Experiences, ACEs), esimerkiksi kaltoinkohtelua ja lähisuhdeväkivaltaa. Näiden kokemusten tiedostaminen ja niistä kertominen voi jo itsessään auttaa. Tietoisuus lisää itsetuntemusta ja antaa mahdollisuuden tehdä korjausliikkeitä oman toiminnan ja myös tunteiden tasolla. On voimaannuttavaa saada omalle tunteelle, esimerkiksi ahdistuneisuudelle, ymmärrystä.
Stressitekijät raskauden aikana ja lapsuudessa voivat ohjelmoida lapsen aivojen kehitystä ja altistaa monille eri sairauksille. Lapsuudenajan stressikokemukset vaikuttavat muun muassa lapsen myöhempään kognitiiviseen, sosiaaliseen ja emotionaaliseen kehitykseen. (Karlsson ym. 2022.)
Vastavuoroista keskustelua helpottaa traumatietoisuus. Traumatisoituminen tarkoittaa sietokyvyn ja selviytymiskeinot ylittävää kokemusta (Isosävi ym. 2022). Kyse on henkilökohtaisesta kokemuksesta; joku voi traumatisoitua tilanteessa, josta toinen selviää ohimennen. Käsitellystä traumakokemuksesta tulee vahvuutta ottaa vastaan elämään kuuluvia vastoinkäymisiä. Selviytyminen lisää myös minäpystyvyyden tunnetta. (Bodendorfer ym. 2020.)
Traumatisoituminen voi johtaa posttraumaattiseen stressioireyhtymään, jos ihminen ei saa emotionaalista ja muuta sosiaalista tukea (Isosävi ym. 2022). Toisaalta liian varhainen keskustelu ikävästä asiasta tai asian liika vatvominen voi estää pääsemästä tapahtuneesta yli. Vanhempi ohjataan neuvolalääkärin tai psykologin vastaanotolle oireilun vaikeusasteen mukaisesti (ks. Traumaperäinen stressihäiriö – Käypä hoito -suositus 2022).
Vanhempien kannustetaan vahvistamaa sosiaalisia verkostojaan raskauden alusta lähtien, jotta apua olisi saatavilla sitä tarvitessa. Yksinään selviytymisen vaade ja vaativuus itseä kohtaan eivät ole parhaita keinoja jaksamiselle. On järkevää pyytää läheisiltä apua ja kertoa voinnista neuvolassa silloin, kun on huolia ja avun tarvetta. Kun uskaltaa ottaa apu vastaan voimavaraiselta, voi itsekin joskus toimia toiselle voiman antajana.
Tuttuus ja riittävä vastaanottoaika edistävät voimaannuttavaa vuorovaikutusta
Perheet ansaitsevat oman terveydenhoitajan ja omalääkärin. Hoidon jatkuvuus ja tuttuus edistävät luottamusta, asioista kertomista ja tuen täsmäystä tarpeisiin. Äitiys- ja lastenneuvolan yhdistelmätyö, jossa sama terveydenhoitaja toimii perheen omahoitajana, edistää asiakastyytyväisyyttä. Myös saman lääkärin hoitaessa perhettä hoidon laatu ja asiakastyytyväisyys paranevat ja hoitokustannukset pienenevät (Eskola ym. 2022).
Voimaannuttava vuorovaikutus edellyttää onnistuakseen aikaa ja läsnäoloa. Tuolloin on tilaa ottaa puheeksi sekä iloa että huolta aiheuttavia asioita. Määräaikaiset terveystarkastukset, joihin on varattu riittävästi aikaa, tukevat voimaannuttavaa vuorovaikutusta. Koronaepidemian aikana tehdyt heikennykset palveluihin (esim. terveystarkastuskäyntien vähentäminen ja vastaanottoaikojen lyhentäminen) tulee korjata, jotta tapaamiset mahdollistavat aidon kohtaamisen ja keskustelun.
Terveydenhuollon ammattilaisilla tulee olla riittävästi aikaa arkaluonteistenkin asioiden puheeksi ottamiseen. Kuulumisten kysyminen voi joskus käynnistää syvällisen keskustelun, jolloin etukäteen suunniteltu vastaanottoaika ei riitä asioiden käsittelyyn. Kysyttäessä ei välttämättä ole vanhemmalle oikea aika avautumiselle, mutta mahdollisuuden tarjoaminen keskustelulle jää mieleen. Palvelujen tulisi kyetä joustamaan tilanteissa, joissa vastaanottoaika ylittyy käynnistyneen keskustelun vuoksi. Vastaanottoajoissa tulisi olla väljyyttä ja myös mahdollisuus tarjota uusi tapaamisaika neuvolaan mahdollisimman pian.
Riittävät henkilöstöresurssit edistävät paneutumista asiakkaiden kuulumisiin. Uudet lastenneuvolan henkilöstömitoitussuositukset (Hietanen-Peltola ym. 2023) edistävät parhaimmillaan voimaannuttavaa vuorovaikutusta ja tuen tarpeisiin vastaamista. Hyvinvointialueilla tulisikin tarkastella vallitsevia henkilöstöresursseja uusien suositusten valossa ja saattaa henkilöstömitoitukset kuntoon. Toimivat moniammatilliset palveluketjut ovat välttämättömiä varhaisen ja oikea-aikaisen avun tehostamiseksi.
Voimaannuttava vuorovaikutus toimii interventiona terveystarkastuksissa. Palvelut ovat asiakkaita varten, jolloin kohtaaminen ja avunsaanti ovat toiminnan keskiössä. Kyetessään auttamaan ja vahvistamaan asiakkaan voimavaroja, myös ammattilaiset voimaantuvat. Se lisää työtyytyväisyyttä ja työn pitovoimaa.
Lähteet
Absetz P. 2022. Terveyden edistäminen terveydenhuollon asiakas- ja potilaskohtaamisissa. Teoksessa Patja K, Absetz P, Rautava P. (toim.) Terveyden edistäminen. Duodecim, 325-330.
Bodendorfer V, Koball AM, Rasmussen C, Klevan J, Ramirez L. 2020. Implementation of the adverse childhood experiences conversation in primary care. Health Service Research. Family Practice, 2020, 355–359 https://doi.org/10.1093/fampra/cmz065
Eskola P, Tuompo W, Riekki M, Timonen M, Auvinen J. 2022. Hoidon jatkuvuusmalli: Omalääkäri 2.0 -selvityksen loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriö, Raportteja ja muistioita 2002:17. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9884-1
Hietanen-Peltola M, Ahvalo J, Jahnukainen J. 2023. Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon henkilöstömitoitussuositukset 2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ohjaus 2023/9.https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-082-8
Isosävi S, Airo R, Rouhe H. 2022. Traumakokemusten huomiointi perinataaliajalla. NEUKO-tietokanta. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/nko/article/nla00089?toc=1112236
Karlsson H, Lukkarinen M, Korhonen L, Karlsson L, Tuulari J & Kataja E-L. 2022. Stressin vaikutus aivoihin ja sairastavuuteen eri ikäkausina. Katsaus, Duodecim 138, 1411-1417. https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo16968.pdf
THL 2022. NEUKO-tietokanta: äitiys-ja lastenneuvola. Terveysportti https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/nko
Traumaperäinen stressihäiriö. Käypä hoito -suositus 2022. https://www.kaypahoito.fi/hoi50080