Tuovi Hakulinen, TtT, dosentti, 13.3.2023
Neuvolalla on pitkä historia lasten kielellisen kehityksen, puheen tuottaminen ja sosiaalisten taitojen, arvioinnissa terveystarkastuksissa. Arvio perustuu neuvolakäynneillä tehtyihin havaintoihin sekä vanhemmilta ja varhaiskasvatuksesta saatuihin tietoihin. Terveystarkastuksissa käytetään erilaisia kielellisen kehityksen arviointimenetelmiä lapsen ikävaiheen mukaan.
Neuvolassa tulee kaikille vanhemmille olla tarjolla käytännön neuvoja siitä, miten lapsen äidinkielen kehitystä rikastetaan. Äidinkielen osaaminen edistää ajattelun kehittymistä, oppimisvalmiuksia ja parantaa koulumenestystä. Äidinkieli on osa ihmisen identiteetin kasvua.
Alle kouluikäisten lasten kielen kehitystä arvioidaan neuvolassa
Sekä äitiys- että lastenneuvolassa opastetaan vanhempia tukemaan lapsen kielellistä kehitystä. Itse asiassa kiintymyssuhdetta vahvistetaan jo raskauden aikana, jolloin vanhempia kannustetaan puhumaan ja laulamaan syntymättömälle lapselleen. Vauva on valmis vuorovaikutuksen syntymästään alkaen. Hän nauttii katseesta, kosketuksesta ja puheesta, vaikka ei vielä ymmärrä sanoja. Hän aistii aikuisen tunnetiloja muun muassa äänensävyistä. Vauvan kanssa ”keskustelu” on sellaista, että puhe sovitetaan tilanteeseen ja lapsen tunteisiin sopivaksi.
Lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana neuvolan terveystarkastuksissa seurataan esikielellisiä vuorovaikutustaitoja osana lapsen neurologista kehitystä. Kolmen kuukauden ikäinen vauva jokeltelee vokaaleja, kuuden kuukauden jälkeen on tavujokeltelua ja 10 kuukauden ikäinen sanoo monesti jo ensisanansa. (Rintamäki & Immonen 2021.)
Lapsen ääntelyä ja puheen tuottamista arvioidaan kaikissa terveystarkastuksissa. Puheen tuoton ollessa viiveistä esikielellisten vuorovaikutustaitojen arvioinnin lisäksi tutkitaan kuulo. Jos lapsen kielellisestä kehityksestä ja vuorovaikutustaidoista herää huoli, on puheterapeutin tai psykologin arvio tarpeen (Rintamäki & Immonen 2021).
Niilo Mäki Instituutissa on kehitetty kielellisen kehityksen arviointimenetelmiä neuvolan käyttöön. Lapsen varhaisen sanaston kehityksen seulontamenetelmä (Sanaseula) on 9–24 kuukauden ikäisten varhaisen sanaston kehityksen arviointimenetelmä (Stolt & Vehkavuori 2018). Sen tavoitteena on tunnistaa heikosti sanaston kehityksessään toisella ikävuodella etenevät lapset.
Leikki-ikäisten lasten (2 ½ -, 3-, 4-, 5- ja 6-vuotiaat) neurologisen kehityksen arvioinnin tavoitteena on löytää ne lapset, joilla on kehityksen häiriöitä tai viivettä tai riski oppimisvaikeuksiin. Arvioinnissa hyödynnetään erilaisia testejä ja menetelmiä (esim. Lene, Lumiukko ja LUKIVA). Lenen avulla arvioidaan muun muassa lasten sosiaalisia taitoja ja kielellistä kehitystä (Valtonen 2021). Lumiukko-testi (Korpilahti 2021) on puheen ja kielen kehityksen arviointimenetelmä viisi vuotta täyttäneille. Sen tavoitteena on löytää kielen kehityksessä viivästyneet, lisätutkimuksia ja puheterapiaa tarvitsevat. LUKIVA on kehitetty arvioimaan lukemista edeltäviä taitoja ja lukivaikeuksia 3 ½ – 5 ½ -vuotiailta (Puolakanaho 2021). Se sisältää kaksi lyhyttä tehtävää: kirjaintuntemuksen ja nimeämissujuvuuden taitojen arviointitehtävät.
Puheen ja kielen kehityksen ongelmien varhaiseen tunnistamiseen tulee neuvolassa kiinnittää erityistä huomiota, jos vanhemmilla tai varhaiskasvatuksen työntekijöillä on huoli lapsen käyttäytymisestä. Kielellisten ongelmien varhainen tunnistaminen on erityisen tärkeää silloin, kun perheeseen on kasaantunut perheen sisäistä vuorovaikutusta heikentäviä tai erilaisia hyvinvointia vaarantavia tekijöitä.
Lapselle ääneen lukeminen rikastuttaa äidinkielen kehitystä
Äidinkielen perusta luodaan lapsen varhaisvuosina. Lapselle ääneen lukeminen kehittää lapsen sanavarastoa, mielikuvitusta ja emotionaalista kehitystä sekä lukutaitoa ja lukemiskulttuuria. Lukukeskuksen Lue lapselle -hankkeessa kannustetaan vanhempia lukemaan ääneen lapselleen.
Hankkeessa on pilotoitu ja kehitetty uusia toimintamalleja sekä vanhempien sekä neuvoloiden että varhaiskasvatuksen tarpeisiin. Vanhemmille tarkoitettua opas on käännetty 15 eri kielelle.
Kaikki Suomessa vuosina 2019-2023 syntyvät lapset ovat saaneet tai saavat neuvolan terveystarkastuksen yhteydessä kirjalahjan. Lukukeskuksen Lukulahja lapselle -ohjelman kirjalahja sisältää muun muassa ensikirjan imeväisikäisille lapsille ja satukirjan leikki-ikäisille. Nämä kirjat on käännetty yhdeksälle eri kielelle. Neuvolan asiakasperheet ovat kokeneet kirjalahjan kannustavat lukemisharrastusta. Terveydenhoitajat puolestaan ovat kokeneet kirjalahjan antamisen perheille tukevan työtään, koska se avaa keskustelun lapselle lukemisen tärkeydestä.
Neuvolassa asioi nykyisin aiempaa enemmän monikulttuurisia perheitä. Monikielisissä perheissä käytetään suomen tai ruotsin tai saamen lisäksi jotain muuta tai muita kieliä. Lukukeskus on tehnyt selvityksen monikielisestä lukutaidosta, perheiden ja ammattilaisten toiveista, tarpeista ja haasteista monikielisessä toimintaympäristössä (Kinossalo ym. 2022). Tarkoituksena on tuottaa ja jakaa tietoa vanhemmille äidinkielen merkityksestä ja lapselle lukemisen tärkeydestä. Perheille kootaan materiaalia aihepiiristä. Myös selkokieliselle materiaalille on tarvetta.
Vanhempia kannustetaan lukemaan ääneen lapselle vielä senkin jälkeen, kun lapsi on oppinut lukemaan. Lapselle lukeminen tarjoaa yhteisen ajan vuorovaikutukselle ja läheisyydelle. Samalla käydään keskustelua koko perheen lukuharrastuksesta. Lapsethan ottavat mallia vanhemmistaan.
Myös keskustelu vanhempien kanssa älylaitteiden ja sähköisen median käytöstä on paikallaan. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä vähemmän hänen tulee altistua älylaitteille ja sähköiselle medialle (Kosola 2021). Alle kaksivuotiaat hyötyvät eniten vuorovaikutuksesta ja touhuamisesta läheistensä kanssa. Myöskään leikki-ikäiset eivät menetä mitään, vaikka eivät käyttäisi älylaitteita ja mediaa. Runsas ruutuaika voi viivästyttää lapsen puheen kehitystä.
Lisätietoa
Kinossalo M, Villacís I & Tammelin V. 2022. Monikielinen lukutaito. Perheiden ja ammattilaisten toiveet, tarpeet ja haasteet monikielisessä toimintaympäristössä. Lukukeskus https://lukukeskus.fi/monikielinen-lukutaito-selvitys/
Korpilahti P. 2021. Puheen- ja kielenkehityksen arviointimenetelmä, Lumiukko-testi. NEUKO-tietokanta https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/nko/article/nla00038?toc=1112237
Kosola S. 2021. Älylaitteet ja media lasten ja nuortenelämässä. NEUKO-tietokanta https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/nko/article/nla00052?toc=1112237
Lukukeskus. Lue lapselle ja Lukulahja lapselle. https://lukukeskus.fi/lue-lapselle-ja-lukulahja-lapselle/ Viitattu 10.3.2023.
Puolakanaho A. 2021. Lukivalmiuksien arviointimenetelmä, Lukiva. NEUKO-tietokanta https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/nko/article/nla00047?toc=1112237
Rintamäki H & Immonen T. 2021. Alle 1,5-vuotiaan lapsen neurologisen kehityksen seuranta. NEUKO-tietokanta. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/nko/article/nla00074?toc=1112237
Stolt S & Vehkavuori S. Sanaseula. Lapsen varhaisen sanaston kehityksen seulontamenetelmä. Niilo Mäki Instituutti. https://koju.nmi.fi/tuote/sanaseula/
Valtonen R. 2021. Leikki-ikäisen lapsen neurologisen kehityksen arviointimenetelmä, Lene. NEUKO-tietokanta. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/nko/article/nla00050?toc=1112237
