Tuovi Hakulinen, TtT, dosentti, 2.1.2023
Neuvolapalvelujen alkuvuosina, noin 100 vuotta sitten, naiset kävivät puolisoiltaan salaa neuvolassa. Vuodesta 1949 kuntien tuli lakisääteisesti järjestää äitiys- ja lastenneuvolapalvelut. Samana vuonna kaikille tarjottu äitiysavustus edisti naisten asioimista neuvolassa. Avustuksen saannin ehtona oli, että raskaana olevan tuli käydä neuvolassa, lääkärin tai kätilön vastaanotolla viimeistään raskautensa keskivaiheessa.
Neuvolapalvelut ovatkin jo useita vuosikymmeniä tavoittaneet lähes kaikki lasta odottavat ja alle kouluikäisen lapsen perheet. Enimmäkseen neuvolassa asioivat kuitenkin lasta odottavat naiset ja myös äidit lapsineen. Isistä ensimmäiset osallistuivat vuonna 1968 perhevalmennukseen. Vasta myöhemmin osa isistä kävi puolisonsa kanssa äitiysneuvolassa ensikäynnillä ja terveystarkastuksessa, johon sisältyi sikiön sydämen sykekuuntelu.
Koko perhe on tervetullut neuvolaan huolimatta vakiintuneista neuvoloiden nimistä, äitiys- ja lastenneuvola. Vuodesta 2011 lähtien järjestetyissä laajoissa terveystarkastuksissa, joista yksi on lapsen odotusaikana ja kolme pikkulapsiperheen vaiheessa, keskustellaan vanhempien kanssa koko perheen hyvinvoinnista ja järjestetään perheelle tukea ja apua tarvelähtöisesti. Vuodesta 2016 lähtien ei-avioliitossa olevat isät ovat voineet tunnustaa isyytensä jo raskauden aikana neuvolassa. Nämä vastaanottokäynnit ovat tukeneet vanhemmuuteen kasvua ja lisänneet isien asiointia neuvolassa.
Perhevapaauudistuksen 2022 yhtenä tavoitteena on ollut, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken. Uudistus tarjoaa vanhemmille valinnanvapautta ja joustoja perhevapaiden pitämisessä. He voivat halutessaan pitää vanhempainvapaat useammassa jaksossa siihen asti, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Oletettavasti uusi perhevapaamalli lisää isien asiointia neuvolassa lastensa kanssa.
Henkilökohtaiset terveystarkastukset lasten isille edistävät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta
Vanhempien tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta olisi mahdollista edistää niinkin, että lasten isille järjestettäisiin mahdollisuus henkilökohtaiseen terveystarkastukseen neuvolassa. Tiedossa on, että vanhempien terveys, hyvinvointi ja terveystottumukset vaikuttavat lapsen kehitykseen, terveystottumuksiin ja hyvinvointiin. Isän terveydentilan seuranta, esimerkiksi painon punnitus ja verenpaineen mittaus, mahdollistaisi yksilöllisen keskustelun ja neuvonnan terveystottumuksista, joilla on myös vaikutusta lapsen myöhempään terveyskäyttäytymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi ravitsemus, suuhygienia, liikunta ja tupakointi sekä päihteiden käyttö.
Terveystottumusten muutos lähtee haitallisten elämäntapojen tiedostamisesta ja motivaatiosta tehdä elämäntapamuutos. Neuvolasta saatu ajantasainen tieto, tasavertainen kohtaaminen ja kannustus muutokseen sekä yhdessä sovitut keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat yhtä tärkeitä niin isille kuin äideillekin. Elämäntapamuutos on helpompaa, jos myös toinen vanhempi muuttaa samansuuntaisesti tottumuksiaan. Esimerkiksi raskaana olevan tupakoinnin lopettamista tukee, jos tupakoiva puoliso tekee myös muutoksen.
Valtaosa vanhemmista voi hyvin, mutta osalla on esimerkiksi uupumusta, mielenterveysongelmia ja päihteiden riskikäyttöä. Kaikki kuitenkin hyötyvät ajantasaisesta tiedosta, keskustelusta ja räätälöidystä avusta. Molempien vanhempien hyvinvoinnin selvittäminen, muun muassa stressin ja mielialan seulonta, on yhtä tärkeää. Isän stressin on todettu lisäävän lapsen myöhempiä käyttäytymisongelmia kahden vuoden iässä. Jo keskustelu stressin lähteistä, esimerkiksi työn ja perhe-elämän yhteen sovittamisesta, saattavat tuoda avun.
Mikäli äiti sairastuu synnytyksen jälkeiseen masennukseen, vähentävät isän myönteiset vanhemmuuskäytännöt lapsen riskiä myöhemmille tunne- ja käytöshäiriöille. Isän voimavarojen tukeminen on tässä tilanteessa tärkeää. Myös isä voi sairastua masennukseen lapsen odotusaikana tai syntymän jälkeen. Tukea ja apua tuleekin järjestää koko perheelle. Masennuksen varhainen hoito on koko perheen selviytymisen kannalta merkittävää ja myös kustannusvaikuttavaa.
Hyvinvointialueiden neuvolasuunnitelmiin kirjaus henkilökohtaisista terveystarkastuksista isille
Kansanterveyden näkökulmasta naisten lisäksi myös heidän puolisoilleen kannattaa tarjota henkilökohtaisia terveystarkastuksia ja tarvelähtöistä neuvontaa. Vanhemmat tarvitsevat tietoa ja tukea terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitoon. Lapsen odotusaika ja syntymä ovat muutosvaiheita, jolloin vanhempien on todettu herkästi muuttavan terveystottumuksiaan.
Isän henkilökohtainen terveystarkastus kannattaa järjestää raskauden keskivaiheessa, jolloin vauvan tulo tuntuu jo todelliselta. Tuona ajankohtana on tärkeää vahvistaa isän kiintymyssuhdetta lapseen, ja kannustaa isää mahdollisiin tarvittaviin terveystottumusten muutoksiin. Isälle on mahdollista järjestää lisäseurantaa äitiysneuvolaan ja ohjata hänet tarvittavaan muuhun hoitoon. Äitiysneuvolassa alkanutta seurantaa voidaan jatkaa lastenneuvolassa.
Keskustelu isän kanssa hänen lapsuudenaikansa haitallisista kokemuksista on yhtä tarpeellista kuin keskustelu lapsen äidin kanssa. Tiedostaminen auttaa isää ymmärtämään käyttäytymistään ja tekemään tarvittavia muutoksia. Samalla avautuu mahdollisuus paneutua isän odotuksiin ja kysymyksiin vanhemmuudesta. Näin on mahdollista katkaista sukupolvien välisiä ketjuja, muun muassa väkivaltaisuutta ja päihteiden riskikäyttöä.
Jokainen lapsi tarvitsee turvallisen kasvuympäristön ja mahdollisimman hyvinvoivat vanhemmat. Hyvinvointialueiden kannattaisi resursoida siihen, että neuvola tarjoaa lasten isille henkilökohtaisia terveystarkastuksia. Lakisääteisiin neuvolasuunnitelmiin kannattaisi tehdä kirjaus asiasta. Ennaltaehkäisy ja varhainen hoito hillitsevät kustannusten kasvua.
Lisätietoa
Challacombe F, Pietikäinen J, Kiviruusu O, Saarenpää-Heikkilä O, Paunio T, Paavonen EJ. Paternal perinatal stress is associated with children’s emotional problems at two years. JCPP, 10 October 2022 doi.org/10.1111/jcpp.13695.
Hakulinen T, Onwen-Huma H, Pulkkinen P, Sandt M, Varsa H. Sukupuolten tasa-arvo neuvolan asiakastyössä – Opas vanhempien ja lasten tukemiseen sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:9.
Martin AF, Maughan B, Jaquiery M, Barker ED. The protective role of father behavior in the relationship between maternal postnatal depression and child mental health. JCPP Advances 2022, 2(2), e12075. doi.org/10.1002/jcv2.12075.
Rautava P, Hakulinen T, Koivumäki T. Ammattilaiset terveyttä edistämässä. Kirjassa Patja K, Absetz P, Rautava P. (toim.) 2022. Terveyden edistäminen. Duodecim, 275-284.
