Tuovi Hakulinen, dosentti, TtT & Tiina Mäenpää, TtT 8.4.2025
Blogikirjoitus perustuu mielipidekirjoitukseemme Mäenpää T & Hakulinen T. Neuvolapalvelut ovat kansanterveyden perusta. Mielipide on julkaistu 13.3.2025 Turun Sanomissa ja 14.3.2025 Kalevassa ja Ilkka-Pohjalaisessa sekä Aamulehdessä 15.4.2025.
Kannamme huolta suomalaisista lapsiperheistä ja heidän peruspalvelustaan, neuvolasta. Painopisteen siirtäminen korjaavista palveluista perusterveydenhuollon ennaltaehkäiseviin palveluihin on jäämässä puheen tasolle, kun säästötoimenpiteet kohdistuvat erikoissairaanhoidon sijasta perusterveydenhuoltoon (HS 5.4.2025). Perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevä ja viiveetön toiminta säästäisi riittävästi resursoituna sairaanhoidon resursseja sekä rahaa kunnissa ja hyvinvointialueilla. Säästöjä voitaisiin suunnata muuhun toimintaan.
Säännöllinen terveysseuranta edistää tuen tarpeiden varhaista tunnistamista ja avunsaantia
Neuvola on keskeinen osa terveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa sekä perhekeskustoiminnan ydinpalvelu, jonka toimintaedellytykset on turvattava. Neuvolassa tuetaan vanhempia kasvatustehtävässään, edistetään koko perheen terveyttä ja hyvinvointia, ehkäistään terveysongelmia, tunnistetaan yksilöllisiä tuen tarpeita ja puututaan niihin varhain.
Neuvolan palvelut perustuvat säädöksiin (mm. terveydenhuoltolaki 1326/2010, valtioneuvoston asetus 338/2011) ja valtakunnallisiin suosituksiin (Terveysportti, NEUKO-tietokanta). Säännöllinen, yksilöllinen terveysseuranta edistää tutkimusnäytön (mm. Poutiainen ym. 2016) mukaan tuen tarpeiden varhaista tunnistamista ja tarvelähtöistä tukemista. Näin pystytään kohdentamaan tarvittavaa tukea sitä tarvitseville. Terveystarkastusten lisäksi tukea on mahdollista saada terveydenhoitajalta lisäkäynneillä neuvolaan. Tällöin on jo olemassa tunnistettu tuen tarve, terveysriski, huoli tai merkkejä oireista joko asiakkaan itsensä esille tuomana tai neuvolahenkilöstön tunnistamana.
Kaikille perheille tarjotut määräaikaiset terveystarkastukset ovat yli sadan vuoden ajan rakentaneet kansanterveyden perustaa. Neuvolapalveluissa on seurattu ”matalan riskin” raskaana olevien naisten vointia ja raskauden etenemistä ja tehty kiinteää yhteistyötä erikoissairaanhoidon äitiyspoliklinikoiden kanssa. Lapsen ensimmäinen ikävuosi on kasvun ja kehityksen aikaa, mutta se on myös altista aikaa häiriöille ja on myös muutosvaihe vanhemmille. Näiden vuoksi lapsen terveydentilan ja kehityksen sekä vanhempien voinnin säännöllinen seuranta ja voimavarojen vahvistaminen on ollut tarpeen. Kansallinen lasten rokotusohjelma on toteutettu ansiokkaasti neuvoloiden terveystarkastuksissa (Nieminen ym. 2022).
Perheet saavat neuvolasta apua ja neuvontaa lisääntymisterveyteen, turvalliseen raskausaikaan, lapsen kasvuun ja kehitykseen ja mielenterveyteen. Tukea tarjotaan myös terveellisten elintapojen toteuttamiseen, perheenjäsenten väliseen vuorovaikutukseen, vanhemmuuteen ja parisuhteen hoitamiseen. Myös vanhempien hyvinvointia on seurattu ja tuettu terveystarkastuksissa. Esimerkiksi raskauden- ja vauva-ajan masennuksen ja ahdistuneisuuden varhainen tunnistaminen neuvolatapaamisissa on ollut keskiössä. Oireilusta toivutaan sitä nopeammin, mitä varhaisemmin hoito käynnistetään. Varhainen hoito ehkäisee masennuksen syvenemisen ja välittymisen varhaiseen vuorovaikutukseen vauvan kanssa ja parisuhteeseen (Stephens ym. 2016). Perusterveydenhuollossa pystytäänkin hoitamaan lievä ja keskivaikea masennus ja ahdistuneisuus kustannusvaikuttavasti.
Fyysiset tapaamiset terveystarkastuksissa tukevat toiminnan tehokkuutta
Säädöksiä, kuten esimerkiksi valtioneuvoston asetusta (338/2011), päivitetään parhaillaan tarvelähtöisyyden, terveystarkastusten määrän ja digipalvelujen näkökulmasta. Tarvelähtöisyys, toisin sanoen yksilöllinen tarve, on määrittänyt aiemminkin terveystarkastusten tapaamisten keskeisiä sisältöjä keskusteluissa, mittauksissa ja neuvonnassa sekä tuen ja muun avun tarjoamisessa (Hakulinen & Hietanen-Peltola 2023).
Terveystarkastuksessa arvioitu yksilöllinen tuen tarpeen määrittely ja seuraavan tapaamisen ajoitus voi olla hankalaa. Ilman muuta suurin osa lasten vanhemmista hakee apua sitä tarvitessaan. Kuormittavissa tilanteissa vanhemmalla ei välttämättä ole herkkyyttä tai kykyä havaita lapsen häiriöitä, eikä voimia hakea lapselle tai itselle apua, jolloin avun saantiin tulee viive. Yksin pärjäämisen ja sinnittelyn aatos on iskostettu perheen aikuisiin.
Luottamuksen ja tuttuuden muodostuminen neuvolatapaamisissa on helpottanut neuvolan puoleen kääntymistä. Kehityksen häiriöt ja sairaudet sekä muut elämään liittyvät traumaattiset ja kuormittavat tilanteet eivät ole ennakoitavissa. Lasten vanhemmista ei voi koulutuksen eikä tulotason perusteella päätellä, että ongelmat ja traumat kiertäisivät perheen kaukaa. Perheen pienten lasten tilanne on aina haavoittuvaisin, koska lapset ovat riippuvaisia hoitavasta aikuisesta.
Häiriöiden ja tuen tarpeiden näkymättömäksi jäämisestä saatiin merkkejä korona-aikana, jolloin terveystarkastuksista osa siirrettiin myöhemmin tehtäväksi ja osa jätettiin kokonaan tekemättä (Mölläri ym. 2023). Lasten elämässä vuoden viive avun tai hoidon saannissa voi hidastaa kasvua ja kehitystä. Vanhempien jatkuvaan stressiin puuttumattomuus uhkaa lapsen kehityksen lisäksi myös koko perheen hyvinvointia. Haitallisilla lapsuuden ajan kokemuksilla on taipumusta siirtyä sukupolvelta toiselle.
Määräaikaisten terveystarkastusten ja niihin sisältyvän fyysisen kohtaamisen vähentäminen digi- ja etäpalveluja lisäämällä ei edistä perheiden monimuotoisten ongelmien varhaista tunnistamista sekä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista. Esimerkiksi lapsen turvattomuus ja vanhempien mielenterveys- tai päihdeongelmat sekä perheen tuen tarve saattavat jäädä kokonaan piiloon, kunnes tilanne eskaloituu. Tilanne voi johtaa kalliimpiin hoitokustannuksiin.
Omaterveydenhoitaja-lääkäri -malli raskauden alusta lapsen kouluikään saakka tukee luottamusta ja yksilöllistä asiakassuhdetta. Tutulle työntekijälle on helppo puhua oman perheen vaikeistakin asioista. Perheiden monimuotoisuus ja -kulttuurisuus sekä ongelmien kasautuminen haastavat palvelujärjestelmää. Perhekeskuksissa moniammatillisen ja -alaisen yhteistyön merkitys onkin korostunut (Mäenpää & Hakulinen 2024).
Neuvola on tuttu ja helposti lähestyttävä palvelu. Päätöksentekijöiden tulee ymmärtää ennaltaehkäisevien neuvolapalvelujen merkitys kansanterveydelle ja varmistaa neuvolan toimintaedellytykset. Riittävät henkilöstöresurssit, omat asiakkaat, kiireetön kohtaaminen, hoidon jatkuvuus ja säännöllinen terveysseuranta muodostavat neuvolapalvelujen kivijalan, jota ei pidä heikentää.
Lähteet
Hakulinen T, Hietanen-Peltola M. 2023. Neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa yhdenvertaisuus ja yksilöllisyys eivät lyö toisiaan poskelle. Puheenvuoro, Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2023, 60, 471-473. https://doi.org/10.23990/sa.127142
HS 5.4.2025. Mika Salminen kertoo, miksi sairaaloista pitää leikata. Helsingin Sanomat 5.4.2025, A12.
Mäenpää T & Hakulinen T. 2024. Terveydenhoitajien kokemuksia ja näkemyksiä perhekeskusten neuvolapalvelujen ajankohtaisista haasteista ja kehittämistarpeista. Kasvun tuki -aikakauslehti 2/2024, 48–56.
Mölläri K, Hauhio N, Hakulinen T & Hietanen-Peltola M. 2023. Terveystarkastusten ja muiden käyntien toteumat äitiys- ja lastenneuvolassa vuonna 2021 sekä kouluterveydenhuollossa lukuvuonna 2021-2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tilastoraportti 4/2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023021326862
Nieminen H, Hakulinen T, Puumalainen T, Sirén P & Palmu AA. 2022. Time and labour costs of preventive health care, including vaccinations, in Finnish child health clinics. Plos ONE 2022, 17(10): e0270835 https://doi.org/10.1371/journal.pone.0270835
Poutiainen H, Hakulinen T, Mäki P & Laatikainen T. 2016. Family characteristics and parents’ and children’s health behaviour as reasons of public health nurses’ concerns at children’s health examinations. International Journal of Nursing Practice 2016, https://doi.org/10.1111/ijn.1247
Stephens S, Ford E, Paudyal P & Smith H. 2016. Effectiveness of psychological interventions for postnatal depression in primary care: A meta-analysis. Annals of Family Medicine 2016, 14(5), 463-472. https://doi.org/10.1370/afm.1967
Terveydenhuoltolaki 1326/2010. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2010/1326
Valtioneuvoston asetus 338/2011 neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2011/338